Kristusta on määritelty
eri
tavoin, yhtenä määritelmänä on: Isän luoma ja ylläpitämä elävä kuva
ihmistäydellisyydestä. Johannes käyttää Kristuksesta ilmaisua Sana, Logos.
Kristusta on kuvattu myös sanoilla Luku, Järki.
Ennen kuin alamme rakentamaan vaikkapa taloa, teemme siitä piirustukset. Sitten
vasta seuraa tarvikkeiden hankinta, perustuksen kaivu, kivijalan
valu jne.
Rakennustyö tukeutuu koko ajan ennalta tehtyihin piirustuksiin.
Jos rakentajat ovat kokemattomia, voi työmenetelmiä joutua tarkistamaan ja
virheitäkin saattaa sattua – voi ymmärtämättömyyttään laittaa vaikkapa
ulkoseinään tarkoitetun ikkunan sisäseinään.
Yhtä
luonnollinen ajatus on, että se josta ihmiskunta on vuodattautunut, oli sen nimi
sitten Isä tai Jumala tai Brahma tai Zeus tai Quetzalcoatl, on tehnyt
suunnitelman, millaisiksi meidän tulisi kasvaa. Tuosta elävästä suunnitelmasta
käytetään nimitystä Kristus. Tavoitteenamme on kasvaa Kristuksen kaltaisuuteen.
Väinö Lehtonen: Kehityksen virta, ote luvusta Uskonnot ja henkiset liikkeet
Annikki Kumpulainen: Mestariviisauden äärellä 3, artikkeli Kristus-sanan
merkityksiä
Kristuksen "olemus" on esitetty
Vuorisaarnan käskyissä, jotka kuuluvat kirjailija Pekka Ervastin uudelleen
muotoilemina: älä suutu, älä ajatuksissasikaan ole epäpuhdas, älä vanno, älä ole
pahaa vastaan, älä sodi, vaan rakasta kaikkia ihmisiä. Käskyjen myönteiset
puolet ovat: hyvyys, puhtaus, totuus, rauha ja rakkaus.
Vuorisaarnan elämänohjeet antavat
ymmärrettävän käsityksen siitä, mitä Kristuksen kaltaisuuteen kasvaminen on.
Kyse ei ole tuulentupien rakentelusta, vaan vakavasta ja vastuullisesta
ihmisyyden toteuttamisesta, "paratiisin" rakentamisesta maan päälle.
Annikki Kumpulainen: Mestariviisauden äärellä 3, artikkeli Autuudenjulistukset
Kristuksen tajunnallinen lähestyminen on tapahtunut vaiheittain. Vanhan liiton aikana
Kristukseen saatiin kosketusta transsitiloissa. Profeetat, kuten Mooses tai
Zararathustra tai Väinämöinen toivat
Kristuksesta esille sitä parasta, mitä he siitä kokivat ja ymmärsivät.
Gautama Buddhassa
Kristus sai muodon järkenä. Hän osasi vetää Kristuksen kirkkaana järkenä päivätajuntaansa
ja sillä tavoin koko ihmiskunnan ulottuville. Kun yksi saavuttaa jotain, on
muiden jo helpompi seurata. Järjen valo herätti meissä säälin.
Seuraava vaihe Kristuksen lähestymisessä oli Jeesus Kristuksen saavutus. Hän
osasi vetää Kristuksen päivätajuntaansa rakkautena, jolloin samalla myös
järkevyys sai uutta syvyyttä.
Jeesus Kristuksen saavutusten jälkeen on tullut mahdolliseksi,
kuvaannollisesti sanoen, virittää kanteleen kieli pään ja sydämen välille eli
saattaa järki ja tunteet toimimaan sopusoinnussa keskenään.
Kristosofinen kirjailija J.R. Hannula perustelee seikkaperäisesti mm. kirjoissaan
Vuorisaarnan oppilaan näkökulmasta I-V ja Syntynyttä maailmanuskontoa, että meidän päivinämme on jumaluus
saavuttanut lopullisen tavoitteensa aineessa Pekka Ervastin työn tuloksena. Hän
ilmensi järjen ja rakkauden lisäksi hyvää tahtoa. Kun järki ja tunne ovat
tasapainossa, muotoutuvat teotkin niiden mukaisiksi.
Jumalan kolminaisuus: Pyhä Henki, Poika ja Isä ovat näin saavuttaneet kiinnekohdan kemiallis-fyysillisellä tasolla
noiden edelläkulkijoiden päivätajunnassa.